Perinnönjako

Kun perhettä tai parisuhdetta koskettaa kuolemantapaus, ei ensimmäisenä ole mielessä perinnönjako. Lain vaatimuksista, perinnönjakoon liittyvistä käsitteistä sekä jakoperusteista tulisi kuitenkin jokaisen tietää edes perusperiaatteet, jotta pahimmilta yllätyksiltä pystyttäisiin välttymään.

Mitä perinnönjaossa tapahtuu?

Perinnönjaon aikana kuolleen henkilön omaisuus, jota myös kuolinpesäksi nimitetään, jaetaan omaisuuteen oikeutensa omaavien sukulaisten tai muiden perillisten kesken. Sen toteuttamiseen on kaksi eri tapaa – sopimusjako sekä toimitusjako. Olipa sitten jakoperusteena kumpi tahansa, tulee ennen jaon suorittamista toimittaa ositus, jonka puitteissa määritetään ketkä henkilöt perintöön ovat oikeutettuja. Ennen perinnön jakamista myös vainajan velat tulee olla kokonaisuudessaan maksettuna kuolinpesälle jääneestä osuudesta, tai muuten pesän osakkaille muodostuu henkilökohtainen velkavastuu kyseisistä veloista.

Lesken perintö

Kun vainaja on ollut kuolin hetkellään naimissa Suomen lain tunnustamassa avioliitossa, menee suurin osa perinnöstä kyseiselle aviopuolisolle. Ellei sitten lesken perintöoikeutta ole rajoitettu osittain ellei jopa poistettu kokonaan aiemmin laaditun avioehtosopimuksen välityksellä. Myös vainajan erikseen laatiman testamentin perusteella voidaan joissain tapauksissa muuttaa tai rajoittaa lesken oikeutta perintöön. Rintaperillisten oikeutta perinnön lakiosaan taas ei voi edes testamentilla Suomessa täysin sivuuttaa.

Perinnönjaon toteuttaminen

Perinnön jakaminen toteutetaan aina perinnönjaon määrämuotoa noudattamalla, mutta samalla siinä huomioidaan omaisten toiveet jakamisen suoritustavasta. Jakamiseen on kaksi eri tapaa – ositusjako tai sopimusjako. Näistä sopimusjako tapahtuu, jos perilliset pääsevät yhteistuumin sopuun omaisuuden jakamisesta. Toinen vaihtoehto ositukseen on ulkopuolisen pesänjakajan hyödyntäminen sopimusjaon piirissä.

Vain kirjallinen perinnönjako on lainvoimainen

Perinnönjako on toimitettava aina kirjallisesti ja jako astuu voimaan vasta sopimusasiakirjojen allekirjoittamisen ja allekirjoitusten oikeellisuuden todistamisen jälkeen. Tämänkin jälkeen perintöön oikeutetut perilliset voivat vielä moittia perinnönjakoa, kunhan se tapahtuu kuuden kuukauden sisällä jaon toimittamisesta. Kuolinpesän osakkaat voivat moittia perinnönjakoa esimerkiksi muotovirheen tai sen sisällön perusteella, kuten esimerkiksi huomatessaan erehdysten omaisuuden määrässä, tai jos vaikkapa allekirjoituksissa on jotakin huomautettavaa.

Pesänjakaja astuu mukaan riitatilanteissa

Kun perinnöstä tai sen jakamisesta ei saada sopua aikaiseksi perillisten kesken, voi kyseisen paikkakunnan käräjäoikeus määrätä erillisen lakimiehen pesänjakajan rooliin toteuttamaan lopullisen perinnönjaon. Hän pyrkii jakamaan saatavat mahdollisimman yksiselitteisesti, ilman esimerkiksi perintömaiden tai muun perittävän omaisuuden yhteisomistuksen toteutumista, jos se vain on mitenkään mahdollista. Ja jos jakaminen ei ilman yhteisomistusta onnistu, tulee vainajan omaisuus ensin myydä ja kaupoista saadut ansiot puolittaa kaikkien perillisten osuuksien mukaan. Näin ollen kaikki perintöön oikeutetut kuolinpesän osakkaat saavat lopulta oman, perintölain mukaisen osansa pesänjakajan määrittämien jakamisperusteiden mukaisesti, vaikkei sopua muuten saataisikaan aikaan.

Rintaperilliset

Rintaperillinen tarkoittaa vainajan jälkeläistä suoraan alenevassa polvessa. Rintaperillinen tai -perilliset, jos vainajalla lapsia on ollut, saavat aina Suomen lain mukaan suurimman lakisääteisen perintöosuuden, eikä heiltä voi sitä edes testamentilla kokonaan kieltää. Rintaperillisten lapset taas voivat saada osuuden vanhempansa perintöön, jos alkuperäinen rintaperillinen on itse kuollut. Jos vainajalla on useampia lapsia, he perivät vanhemmalleen alunperin tarkoitetun lakiosan jaettuna suoraan lasten määrällä – esimerkiksi jos heitä on kaksi, jakavat he vanhempansa perintöosuuden 50/50 logiikalla.

Rintaperillisen jättäminen perinnöttä

Vaikka vainajan testamentissa kiellettäisiin rintaperillisten osuus kyseiseen perintöön, ovat he silti oikeutettuja omaan lakiosaansa. Näin ollen jos heitä on esimerkiksi kolme, jää heistä jokaiselle saatavaksi yksi kuudesosa perinnön lakiosan määrästä. Kuitenkin historiassa on nähty poikkeustilanteita, joissa rintaperillisen oikeus koko omaisuuteen on saatu kiellettyä jopa kokonaan, mutta nämä tilanteet ovat vaatineet erikoisjärjestelyitä, joita harvoin tulee ainakaan Suomessa vastaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *